Uutisia
V.A. KOSKENNIEMEN SEURAN UUTISIA JA TAPAHTUMIA
Timo Kalliokoski on valittu vuoden 2021 Helsingin Suomalaisen Klubin ja yhteistyötahojen järjestämän lukiolaisille suunnatun kirjoituskilpailun voittajaksi. Kilpailun arvostelulautakunnan puheenjohtajana toimi V. A. Koskenniemen Seuran johtokunnan varapj. professori Martti Häikiö.
Alla olevan linkin kautta pääsee Suomen Kuvalehden sivuille lukemaan kirjoituskilpailun voittaneen tekstin. Teksti ”Mitä jää mieleen ruuduiltas, etäkoulutie” on julkaistu alun perin 10.3.2022 Suomenkuvalehti.fi -sivustolla (Otavamedia).
Joulukuussa Oulussa järjestetyn V. A. Koskenniemen runokilpailun voittaja on selvinnyt. Palkitsemistilaisuus pidettiin 8.12.2021 ja voittajaksi valittiin Aunimarjut Kari. Maikki Etsola sai toisen palkinnon ja kolmanneksi sijoittui Tiina Pynnönen. Tuomariston jäseninä toimivat runokilpailussa professori Osmo Pekonen (puheenjohtaja) sekä runoilijat Miia Toivio ja Markku Toivonen. Kaikki kilpailussa mukana olleet runot arvioitiin anonyymeinä. Alla olevasta tekstistä löytyy vielä kilpailun voittaneen Aunimarjut Karin voittopuhe sekä kuvatunnelmia palkintojenjakotilaisuudesta.
Aunimarjut Karin puhe V. A. Koskenniemen runokilpailun voittajana 8.12.2021
Voinko olla vaikuttumatta runoilijasta, joka lausuu: ”Minä laulan sun iltasi tähtihin ja sun yöhösi kuutamoita.”
Voiko kukaan olla lumoutumatta tähän tarkkaan näkemiseen, joka sivaltaa lempeästi ja julmasti: ”Ah, kevätöistä unta hän oli, muuta ei, et koskaan häntä tapaa elos tieltä.”
Tai näin: ”Sull’ oli sirot sarvet ja kovat kaviot. Sain niistä arat arvet ja armaat muistelot.” Rakastumatta tähän täsmälliseen kaiken näkemiseen ja ilmaisun voimaan: ” siirtyy seinä mittaamaton − syvyys yön on ääriltään.” ”kaiun ääntä riittää, riittää, tyhjän syli syvä on.”
Tavan mukaan kysytään, että kuinkapa sinusta tuli runoilija? Minä luin, mutta sitä ennen minulle luettiin. Äitini on sanonut, että kun Auni ei pienenä syönyt, hän luki Aunille runoja ja niinpä se vain suu aukesi. Aa aa ankka, takapuoli vankka, keinui käynnin tahdissa, kun hän kulki vahdissa. Sittemmin ovat skaalat laventuneet, mutta hyvä maku on säilynyt. Koskenniemi, Leino, Onerva, Manninen, Hellaakoski, Tynni, Suomen rikas Runotar, ja ennen kaikkea Suomen vanhojen runojen arkisto.
Suomen rikasta vanhaa kieltä kuuluu pitää elossa. Jos vain sen minä voisin, usuttaisin kaikki alakoulujen opettajat kautta Suomen niemen tähän kielityöhön – ja kielen iloihin − mukaan, syöttämään runoja, runoja lapsille, ja olemaan tästä työstä ja näistä riemuista ylpeitä.
Omat oppilaani, paulusmariat, 9-vuotiaat kolmasluokkalaiset lausuivat tiistaina Kalajoen kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa V. A. Koskenniemeä ja Aleksis Kiveä. Äidinkielen tunnilla luemme Seitsemää veljestä. Kyllä lapset pitävät! Ja mikä ihaninta, he myös haluavat kuulla siitä historiasta, siitä ajasta, jota kuvaavat nuo sanat: ”Oi, katso, Suomi, sinun päiväs koittaa ” Eikä tässä ole mitään (toisinaan hyvistä syistä karsastettua) nationalismin ylimäärää. Olihan kansallisuusaate lähinnä saksalaista tekoa ja onhan klassikoiden lukeminen ennen kaikkea ranskalaista pedagogiikkaa: suomen nautinnoissa on aina kansainvälinenkin ulottuvuutensa.
Mutta vastaus voisi myös olla: On elettävä niin, kuin elämä vaatii. Runoilijat elävät, oman ymmärrykseni ja kokemukseni mukaan, järjen ja tunteen välimailla, välitiloissa. ”Joku yksinäinen, eksynyt, jok’ ei emoaan löytää voi”.
Rakastun sanoihin. Sanojen maistuminen. Jonkin jo miltei unohtuneen muistuminen. Ääntymys, mielleyhtyminen, kielen leikki ja sointi, sanojen merkityksien häiveet, äkkikäänteet, pysähdykset, lempeät jatkot, jotka – ja tähän lopputulemaan olen tullut – ovat kauneimmillaan musiikkia ja matematiikkaa, itseään etsivää symmetriaa. Vuoritietä. ”Minä laulan sun sielusi valkean yli aikojen ikuisuuteen.”
On elettävä niin.
Emeritusprofessori Kari Sallamaa kirjoittaa V. A. Koskenniemestä. Suora siteeraus: ”Kun Lasimaalaus (1946) ilmestyi, runoilijaprofessori ihastui siihen tuoreeltaan sekä kirjeissään että arvosteluissaan Valvojassa ja Uudessa Suomessa. Mutta hän rakastui myös kirjoittajaan ennen kuin oli tätä nähnytkään. Sitten hän pyysi ja sai runoilijattaren valokuvan kantaen sitä lompakossaan.”
Sain seuraavan tervehdyksen esikoiskirjani julkaisujuhlaan 19.3.2005.
”Aunimarjut Karille vanhan kollegan terveiset. Älä epäröi, runoilija. Nykäise niskaasi, lähde. Edes parin metrin matka. Ei enempää aluksi. Treenaa. Ota kävelysauvat ja kompuroi. Raota silmiäsi. Näe. Niin valtavasti koettavaa. Ruohonkorsi. Esimerkiksi. Korsi, sen kastepisara. Maailma. Hyvää matkaa! Aila Meriluoto”
On elettävä niin kuin elämä Matkantekijältään vaatii. Rohkeasti, kaksin käsin, palavin mielin, ja kuitenkin sinistä kukkaa vaalien.
Kiitän saamastani V. A. Koskenniemi palkinnosta hänelle omistamallani runolla, joka on kokoelmassa Ja kuolema laulaa tuutulaulun, 2015, ntamo.
OODI VIATTOMUUDELLE
V. A. Koskenniemelle
En ole mitään, mitään en aio,
mutta punastukses rusko mäntysi kylkeen, naurusi pyrähdys pensaistoista,
liekkien räisky, purojen läisky
minulle, taas minulle,
unistasi lumotuista taio!
En ollut kukaan, ehkä et muista,
mutta Juppiteris kuista palanen kultaa, helähdys renkaista Saturnuksen, aamuyön häily, pilvien päily
minulle, taas minulle,
rakkautesi kevätyöstä suista.
Tunnelmia runokilpailun palkintojenjakotilaisuudesta
Runokilpailun voittaja Aunimarjut Kari. Kuva Vilmos Katona.
Professori Osmo Pekonen juontamassa palkintojenjakotilaisuutta. Kuva Vilmos Katona.
Runokilpailun palkitut, vasemmalta Tiina Pynnönen (III palkinto), Maikki Etsola (II palkinto) ja Aunimarjut Kari (I palkinto). Kuva Vilmos Katona.
Runokilpailusta voi lukea lisää V. A. Koskenniemen Seuran johtokunnan jäsenen professori Osmo Pekosen artikkelista ”V. A. Koskenniemen runokilpailu”, joka on julkaistu Kaltio-lehden painetussa versiossa 1/2022.
Kirjoittajayhdistys Huutomerkki ry julistaa yhteistyössä Oulun kaupunginkirjaston kanssa 28.2. alkaen valtakunnallisen mitallisen runouden kilpailun, jonka tavoitteena on elvyttää mitallisen runouden osaamista ja harrastamista. Kilpailu on avoin suomenkielisille runoille, ja runojen aihe on vapaa.
Lue lisää kilpailusta huutomerkki-kirjoittajayhdistyksen sivustolta
Aleksi Kauppisen Koskenniemi, mitä sitten? -dokumentissa kuljetaan turkulaisen runoilijan V.A. Koskenniemen kirjallisuushistoriallisilla jalanjäljilla.
Markku Toivonen on tehnyt selkeän ja tarkan esityksen mitallisesta runoudesta eli metriikasta. Teksti on tervetullut paluu runouden alkulähteille. Se on myös hämmästyttävän objektiivinen, ilmiöitä lähes matemaattisesti tutkiva tutkimus kohteesta, johon on suhtauduttu tunteella viimeisten 70 vuoden ajan.
Laulava hiljaisuus on Markku Toivosen tuore julkaisu. Alaotsikkona Runomitat ja V.A. Koskenniemi. ”Runomitat ovat pitkään olleet unohduksissa niin lyriikan ystävien keskuudessa kuin kirjallisuuden opetuksessa.” Kirja toimii johdatuksena suomalaiseen metriikkaan, eli runomittojen teoriaan.
V.A. Koskenniemen Seuran vuosikokous pidettiin Ravintola Teinissä Turussa sunnuntaina 6. lokakuuta 2019 lounaskaronkkana. Oli syytä juhlia Seuran monivuotisen työn tuloksia – kahden teoksen julkaisukuntoon saattamista! Kirjat esiteltiin samana päivänä Turun kirjamessujen Jukola-seminaarissa, jossa puheenjohtajana toimi professori Häikiö ja keskustelijoina H.K. Riikonen ja Markku Toivonen.
Turun kirjamessuilla (vasemmalta) Koskenniemen Seuran varapuheenjohtaja Martti Häikiö, runoilija Markku Toivonen, kustantamon edustaja Terhi Kivistö, professori H.K. Riikonen ja artikkelikokoelman taittaja Markus Kivistö.
Hetki ja ikuisuus – Kirjoituksia V.A. Koskenniemestä on artikkelikokoelma, jonka ovat Heikki Länsisalon idean ja osin kokoaman materiaalin pohjalta toimittaneet H.K. Riikonen ja Jukka Parkkinen. Teoksen on kustantanut turkulainen kulttuurikustantamo Sigillum.
– Koskenniemi tarttui moniin ajassa liikkuviin kirjallisiin ja poliittisiin kysymyksiin ja ilmiöihin samalla kun hän runoissaan ja aforismeissaan käsitteli monia ikuisuuskysymyksiä.
Laulava hiljaisuus – Runomitat ja V.A. Koskenniemi on tamperelaisen runoilijan Markku Toivosen teos, joka tarjoaa selkeän ja konkreettisen johdatuksen perinteisiin runomittoihin, runousoppia jokaiselle. Runomitat ovat pitkään olleet unohduksissa niin lyriikan ystävien keskuudessa kuin kirjallisuuden opetuksessa.
– V.A. Koskenniemen Seuran julkaisuja 3.
Molempia kirjoja saa ostaa Sigillumin verkkokaupasta.
Armi Kuusela laulaa V.A. Koskenniemen runon ”Hän lupasi sun viedä” elokuvassa Maailman kaunein tyttö.
Mika Waltarin käsikirjoittama ja Veikko Itkosen ohjaama romanttinen komedia on vuodelta 1953. Pääosissa näyttelevät Tauno Palo ja edellisenä vuonna Miss Universumiksi valittu Armi Kuusela. Elokuva on ainoa suomalainen elokuva, jossa Armi Kuusela esiintyy.
Kirjallisuudentutkija Kati Launis on kirjoittanut kolmoiselämäkerran Kynän kantama elämä. Kirjoittavat Hiiskun sisaret. Kirja julkaistiin Pienessä Kirjapuodissa Turussa 26.9.2017 ja sen on kustantanut turkulainen Sigillum.
Kati Launis valaisee Hiiskun sisarten kolmea elämänpolkua lyhdyn kielikuvalla. Valoa heittyy paitsi Hiiskujen omaan turkulaiseen elämään myös aatteisiin ja tapahtumiin heidän ympärillään. Sisarten henkinen maailma on näköalapaikka 1900-luvun rakentumiseen.
(Turun Sanomat 26.9.2017)
V.A. Koskenniemen laatta paljastettiin 22. kesäkuuta 2017 Turussa arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa Atrium-talossa (Yliopistonkatu 27), jossa Koskenniemi asui vuosina 1927-1962.
Laatan paljasti Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. Turun kaupunkia edusti kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Muhis Azizi. Paljastuspuheen piti seuran puheenjohtaja Jukka Parkkinen. Mukana olivat suvun edustajana professori Martti Koskenniemi ja taloyhtiön edustajana varatuomari Heikki Schrey.
Laatan on suunnitellut graafikko Eeva Sivula ja sen on toteuttanut Raimo Rajala Museokirjapaino.
Taloyhtiön edustajan Heikki Schreyn puheenvuoro paljastustilaisuudessa
Hyvä tilaisuuden läsnäolijat,
Runoilija, akateemikko Veikko Antero Koskenniemi on tosiaan asunut ja ollut kirjoilla talossamme sen valmistumisesta vuodesta 1927 aina kuolemaansa 1962 saakka.
Itse en muista saaneeni kunniaa tavata häntä, vaikka se olisi voinut olla mahdollista, sillä olin 3-vuotias hänen kuollessaan.
Mahdollista myös sen vuoksi, että isäni oli hänen poikansa Hannun lapsuudenystävä ja pitkäaikainen työtoveri ja kollega Turun hovioikeudessa.
Idea muistolaatasta syntyi käsittääkseni Turun kirjamessuilla vuonna 2009, kun appeni, filosofian maisteri Sakari Sivula otti asian puheeksi V.A. Koskenniemen elämänkertakirjaansa esittelemässä olleelle Koskenniemi-seuran varapuheenjohtajalle, Martti Häikiölle. Sivula oli alullepanijana ja toteuttajana myös seuraavana vuonna ilmestyneessä vuoden kaunein kirja palkinnon saaneessa Helena Soiri-Snellmanin kirjoittamassa Atriumin talohistoriikissa.
Niin kuin kulttuurihankkeissa useasti, muistolaattaidean kypsyttelyssä ja toteutuksessa kului tovi. Onneksemme, sillä tuskin parempaa ajoitusta muistolaatalle olisi voinut olla kuin isänmaamme 100-vuotis ja talomme 90-vuotisjuhlavuosi.
Olemme ylpeitä talostamme ja sen historiasta. Nyt paljastettava muistolaatta on erityinen kunnianosoitus talollemme. Kiitämme siitä Koskenniemi-sukua ja Koskenniemi-seuraa. Koskenniemi-seura on myös osallistunut yhdessä taloyhtiömme kanssa muistolaatan kustannuksiin.
Kiitämme myös laatan oivallisesta suunnittelusta talossamme asuvaa, graafikko Eeva Sivulaa. Kiitoksen ansaitsee myös erityistekniikalla laatan upean valutyön suorittanut Raimo Rajala.
Kiitos!
Kansalliskirjastossa on avautunut koko vuoden kestävä Suomi 100 -näyttely: Maailma on sana – suomalaisen aforismin vaiheita. Yleisötilaisuudessa torstaina 6.4. klo 18 professori H.K. Riikonen alustaa aiheesta V.A. Koskenniemi – suomalaisen aforismin klassikko.
Pitkäaikainen hallituksemme jäsen filosofian maisteri Heikki Länsisalo on kuollut.
Extra universitatem non est vita eli Elämä yliopistossa ja yliopistolle
H. K. Riikonen on toiminut Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professorina 1997-2016. Hän on V. A. Koskenniemen Seuran hallituksen jäsen.
Seuran vuosikokous pidettiin torstaina 27. lokakuuta klo 17 Päivälehden museossa Helsingissä. Kokouksen päätteeksi Helsingin Sanomain Säätiön asiamies, kehitysjohtaja Saila Linnahalme esitteli museon kokoelmia ja toimintaa.
Tutustu myös seuran toimintakertomukseen.
V.A. Koskenniemen Seuran hallitus piti kokouksen Turussa 28.4.2016 ja vieraili samalla Turun yliopistossa. Äskettäin kirjana ilmestynyt Bibiliografia luovutettiin Turun yliopiston nykyiselle rehtorille, toimihan Koskenniemi itsekin rehtorina 1924–32. Yliopisto otti kirjalahjoituksen (lahjoitukset myös aiheeseen liittyville ainelaitoksille) kiitollisuudella vastaan.
Kuvassa vasemmalta: hallituksen jäsen Timo Niitemaa, puheenjohtaja Jukka Parkkinen, rehtori Kalervo Väänänen, hallituksen jäsen Tuula Sandström, varapuheenjohtaja Martti Häikiö, hallituksen jäsen Timo Soikkanen, sihteeri-taloudenhoitaja Ritva-Sini Merilampi, hallituksen jäsen Eeva-Maria Soikkanen ja hallituksen vieraana Kati Launis. Äärimmäisenä oikealla suuren toimitustyön tehnyt Bibliografian laatija Kari Hämeen-Anttila.
Kuva: Jenni Valta / Turun yliopiston viestintä
Kari Hämeen-Anttilan laatima Koskenniemi-bibliografia on nyt ilmestynyt kirjana. Sen voi tilata 40 euron hintaan sähköpostilla osoitteesta sini.merilampi(at)elisanet.fi
V.A. Koskenniemen sanoittama Finlandia laulettiin yhteislauluna 8.12.2015 Senaatintorin portailla Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
V. A. Koskenniemi seura ja Tehtaankadun ala-aste yhteistyössä järjestivät illan Koskenniemen ja Sibeliuksen hengessä.
Aika:
17.11.2015 klo 18.00
Paikka:
Tehtaankadun ala-asteen juhlasalissa, Tehtaankatu 15-17, 1.kerros
Ohjelmassa:
- Prof. Martti Häikiö
- Tehtaankadun koulun kuoro
- Laulu-Miesten kvartetti
Koskenniemen Seura järjesti Helsingin kirjamessuilla 24.10.2014 seminaarin, jonka aiheena oli kirjailija ja lehtimies. Alustajina olivat Jukka Parkkinen (aiheena Simo Puupponen eli nimimerkki Aapeli), Martti Häikiö (V. A. Koskenniemi) sekä kirjailija-toimittajat Anu Silferberg ja Tuula-Liina Varis. Yleisöä tapahtumassa oli 60 henkeä.
Anu Silferberg, Martti Häikiö, Tuula-Liina Varis, Jukka Parkkinen. Kuva Tuija Wetterstrand.
Koskenniemen Seuran vuosikokouksessa 18.10.2014 fil.tri Kati Launis esitteli tekeillä olevaa Hiiskujen kolmoiselämäkertaa ja FM Saila Linnahalme tutkimustaan Maila Talviosta.
Arkistojen päivänä, marraskuun 11., avattiin Päivälehden museossa Helsingissä juhlanäyttely, jossa esiteltiin monipuolisesti Koskenniemeä ja hänen aikaansa. Näyttely oli avoinna helmikuun loppuun saakka. Runoilijaprofessorin laaja tuotanto ja vaikutus olivat esillä monissa muissakin tapahtumissa juhlavuoden aikana.
Talvisodan päättymisen 70-vuotispäivänä maaliskuun 13. päivänä klo 15 järjestettiin V. A. Koskenniemen runosävellysten konsertti Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Talvisodan päättymisen 70-vuotispäivänä lauantaina 13.3. 2010 klo 15 Helsingin yliopiston juhlasalissa
Ohjelma:
- Koskenniemi säveltäjien innoittajana, kirjailija Jukka Parkkinen
- Koskenniemen yksinlauluja, oopperalaulaja Helena Juntunen
- Finlandia, Koskenniemi ja vuosi 1940, professori Martti Häikiö
- Temppelinrakentajat-kantaatti, lausuntataiteilija Eero Enqvist
- Koskenniemen kuorolauluja Laulu-Miehet, johtaa professori Matti Hyökki
Liput:
- Lippupalvelusta 20 € + palvelumaksu.
- Seuran jäsenet voivat varata lippunsa tytti.varmavuo[at]kolumbus.fi.
Juhlavuonna ilmestyi professori Martti Häikiön kirjoittama Koskenniemen elämäkerta V. A. Koskenniemi. Suomalainen klassikko 1-2 (WSOY). Se julkistettiin 21.1.2010 WSOY:n tiloissa sekä Turun yliopistossa järjestetyn juhlaseminaarin yhteydessä. Turun yliopiston kirjastossa oli esillä tammi-maaliskuussa V. A. Koskenniemi -näyttely, jossa on näytteillä hänen teoksiaan ja arkistoaineistoaan.
Professori Martti Koskenniemi, V. A. Koskenniemen pojanpoika, Martti Häikiön elämäkertateoksen julkistamistilaisuudessa WSOY:n tiloissa Bulevardilla 21.1.2010.
Kannen suunnittelu Tuula Mäkiä.
Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 125 vuotta runoilija-akateemikko V. A. Koskenniemen syntymästä. Juhlavuoden tapahtumia koordinoimaan oli perustettu neuvottelukunta, jonka kutsuivat koolle Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen ja V. A. Koskenniemen Seuran puheenjohtaja Jukka Parkkinen. Neuvottelukunta kokoontui Turussa 18.11.2009 valmistelemaan juhlavuoden tapahtumia.
Takaisin ylös
